Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma 1996.

Tussipiirroksia ohjelman kuvitukseksi

Kankaanpään keskustaa
Niinisalo
Tiet, rautatiet ja sillat
Maisema
Voipion talo Vihteljärvellä
Maaseudun rakennuksia
Aittoja
Kuisteja

Kankaanpään keskustaa

Kankaanpään kirkko valmistui vuonna 1839.


Kankaanpään uudella hautausmaalla sijaitseva vanha paanukattoinen ruumishuone vuodelta 1890.


Pohjois-Satakunnan kansanopisto. Nykyinen päärakennus valmistui 1928.


Entinen postitalo 1930-luvun alusta Kankaanpään keskustassa.


Kankaanpään vehnämylly lähellä keskustaa on toiminut 1930-luvun lopulta saakka.


Kauppa Oy:n funkishenkinen liiketalo Kankaanpään keskustassa valmistui vuonna 1949.


Kankaanpään keskuskansakoulu valmistui 1953.


Näkymä Kappelinkadulta. Hiitolankadun-Kappelinkadun alue on yhtenäinen omakotiasutus 1940-50-luvulta.


Kankaanpään kaupungintalo. Arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren. 1967.


Kiinteistö Oy Kankaanpään virastokeskus. Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen. 1992,


Kankaanpään taidekoulu. Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen, 1995.



Yrittäjäpatsas "Sampo vuoressa", kuvanveistäjä Kauko Räike.



Aurinkopyörä-veistos. Martina Klouzava.


Niinisalo

Niinisalon lamellikasarmi. Puolustusvoimien kertausharjoituskekukseksi vuonna 1935 rakennettu kasarmirakennus. Funktionalistinen lamellirakennus suunniteltiin puolustusvoimien rakennusosastolla, arkkitehtina Kalle Lehtovuori.


Tiet, rautatiet ja sillat

Isosalon talon koivukujaa Kyynärjärveltä.


Käytöstä poistettua Haapamäki-Pori rautatietä. Liikenne välillä Kankaanpää-Pori alkoi vuonna 1934. Radan matkustajaliikenne loppui 1972 ja tavaraliikenne välillä Niinisalo-Pori 1980-luvun alussa.


Veneskosken silta vuosilta 1918-19.


1930-luvulla rakennettu rautatiesilta Veneskoskelta.


Laurin vanha silta Ala-Honkajoella.


Vesasen kivisilta vanhalla Parkanon tiellä.


Maisema

Karvianjokea Veneskosken alapuolella.


Vihteljärveä etelästä kohti pohjoista. Etualalla oikealla Kourankulma. Vasemmalla horisontissa kaupungin keskusta.


Karvianjoen vartta Paattikoskella.


Voipion talo Vihteljärvellä

Voipion talo on Kankaanpään parheiten säilyneitä pihapiirejä. Rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen asunsa.


Voipion vilja-aitta ja kellari. Aitan nurkat on salvottu tasaisiksi.



Voipion talon kuisti


Voipion talon navetta.



Voipion toisen asuinrakennuksen ikkuna vuodelta 1885.

Maaseudun rakennuksia

Nk. Pönttöläm kauppa ässälän kulmalla Luomajärvellä.


Niinisalon Jokivarren koulu 1910-luvulta. Rakennus toimi kouluna 1910-1967. Nykyään se on paikallisen maamiesseuran talo.


Kankaanpään vanhin kylänraitti kulkee Ruokojärven Alakylässä Päiviken ja Vanha-Hongan piharakennusten välissä.


Lato Ala-Paattikoskelta.


Luoman talon maitolaituri Vihteljärveltä.


Nylundin pihapiirin rakennuksia Veneskoskelta Porin tien varresta. Vasemmalla rinteeseen rakennettu navetta, jonka päällä on hirsinen lato- Oikealla pieni sikala ja takana suuli ja riihi.


Setälän talon rakennuksia Vihteljärvellä.


Setälän talon käymälä piharakennusten välissä. Vihteljärvi.


Haapasillan riihi ja luuva Vihteljärvellä.


Honkasalon mallassauna Ala-Honkajoella.


Riihiluoman talo, Lauri, Ala-Honkajoki.


Jussilan torppa Hemiän kylästä.


Vihteljärven seurantalo Toukola.


Velhonojan talo Ala-Honkajoella.


Uusitalo Niinisalon Jokivarresta.



Vellikello

Aittoja

Mattilan aitta vuodelta 1780. Vihteljärvi.


Hemiän talon aitat. Oikean puoleinen vilja-aitta on vuodelta 1776. Vasemman puoleisen liha-aitan alimmat hirret ovat suolan valkaisemat.
Hemiän kylä.


Luhtiaitta.


Mattilan luhti vuodelta 1834. Vihteljärvi.


Kuisteja

Kärjen talon kuisti.


Koskelan päärakennuksen jugend-tyylinen kuisti.




Takaisin yläreunaan


<<Perinne

Perinne,
Kankaanpään kulttuuriympäristö
tussipiirrokset

www.fontus.com

www.virtualhelsinki.fi

 
© Arkkitehtitoimisto Immo Teperi Oy, Valkjärventie 557, 01860 Perttula, (Nurmijärvi) | Sähköposti: sales@fontus.com | Puh. 044-2928775